We help professionals understand
gender and cultural sensitivity issues
Gender sensitivity means the sensitivity to take into account the different effects of gender in young people’s growth into adulthood. In gender-sensitive work for girls and boys, different ways of being a girl and a boy are recognized.
Gender-sensitive work aims to dismantle, open up and expand gender roles and gendered behavior patterns.
In gender-sensitive work, one considers and tries to find a unique identity and way of being among the many models and alternatives. Perceptions of the experience of gender are multidimensional and even contradictory. There is no one right way.
Reflecting on one’s own gender and sexual identity is an important matter in which children and young people need support and space. In our gender-sensitive work, we strive to encourage everyone to find their own strengths and resources, to listen to themselves and to be boldly as they are. At the same time, we aim to strengthen the skills of being together and offer the opportunity to be part of the community.
In gender-sensitive work, the different special issues of growth and development of boys and girls are identified, and it is recognized that the pain points of growth are largely gender-related. Gender-sensitive work means highlighting one’s own gender as a positive asset. At the same time, the differences between the sexes are taken into account without, however, valuing them.
Why do we need gender-sensitive work?
Because gender is one of the most central social institutions to which a person already joins as a child. Gender-related expectations, models and structures significantly affect growth, development and learning.
Come and get to know the Girls’ House
If you want to get to know the activities of the Girls’ House, contact the manager Johanna Luomala, tel. 045 877 6400. You can also order a brochure of the Girls’ House from her by e-mail: johanna.luomala@puijola.net
Follow our pop-in introduction times on our website schedule, Facebook and Instagram.
Considering cultural sensitivity
Multiculturalism easily leads to thinking that all immigrants or people with an international background are the same and a unified group. However, this sameness is defined in relation to “Finnishness”, which is often taken for granted and left undefined. Cultural sensitivity means the sensitivity to consider the special features of different cultures.
In culturally sensitive work, these things mean taking into account that the target group is not a homogeneous group. We also have to recognize and acknowledge that culture is much more than ethnicity. Culture means different ways of being, which are defined, among other things, by youth cultures, age, socio-economic background, different lifestyles, ability to function, sexual orientation or social participation. These different cultures may play a very significant role in shaping a young person’s identity.
Studies and publications
Tuija Saresma, Leena-Maija Rossi & Tuula Juvonen (toim.)
Käsikirja sukupuoleen
Karoliina Ojanen, Heta Mulari & Sanna Aaltonen (toim.)
Entäs tytöt Johdatus tyttötutkimukseen
Veronika Honkasalo (2011). Tyttöjen kesken : monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo nuorisotyössä. Nuorisotutkimusseura.
Sukupuolten tasa-arvo neuvolan asiakastyössä (2016). Miten tukea vanhempia ja lapsia sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Sosiaali- ja terveysminiusteriö.
Karvinen Marita (2016). Opitaan yhdessä! Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus. Seta.
Pulkki, Pauliina (2016). Ihana Minä -työpajat : Tyttöjen voimaantumisen tukeminen luovan toiminnan kautta. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu. Sosiaaliala
Björk, Hanna-Leena (2015). Missä olet, Maryam? Monikulttuuristen tyttöjen tavoittaminen Tampereen Tyttöjen Talon toiminnan piiriin. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
Kujala, Elina (2014). Sukupuolisensitiivinen vapaaehtoistoiminta Tyttöjen Taloilla. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
Siljamäki, Katja (2013). Monikulttuurista tyttötyötä Turussa. Turun Tyttöjen Talon vaikutukset maahanmuuttajataustaisten kävijöiden elämään. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja järjestötyön koulutusohjelma.
Älä oleta – Normit nurin! Normikriittinen käsikirja yhdenvertaisuudesta, syrjinnän vastustamisesta ja vapaudesta olla oma itsensä. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Seta ry, Suomen Lukiolaisten Liitto SLL ry, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf.
Rahikka, Niina (2012). Aikuiseksi naiseksi kasvaminen myöhäismodernissa yhteiskunnassa. Haastattelututkimus Kuopion Tyttöjen Talon kävijöiden kokemuksista nyky-yhteiskunnassa kasvamisesta. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden laitos.
Sorell, Anni-Reetta (2012). Sankarittarien matka. Toiminnallisen pienryhmän mahdollisuudet vuorovaikutuksen rakentajana maahanmuuttaja- ja valtaväestön tyttöjen välillä. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
