Autamme ammattilaisia ymmärtämään

sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyyskysymyksiä.

Sukupuolisensitiivisyys merkitsee herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset nuorten kasvamisessa aikuisuuteen. Sukupuolisensitiivisessä tyttö- ja poikatyössä tunnistetaan erilaisia tapoja olla tyttö ja poika.

Sukupuolisensitiivisessä työssä pyritään purkamaan, avaamaan ja laajentamaan sukupuolirooleja sekä sukupuolittuneita käyttäytymismalleja.

Sukupuolisensitiivisessä työssä pohditaan ja pyritään löytämään omannäköinen identiteetti ja olemisen tapa moninaisten mallien ja vaihtoehtojen joukosta. Käsitykset sukupuolen kokemuksesta ovat moniulotteisia ja ristiriitaisiakin. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa.

Oman sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin pohtiminen on tärkeä asia, jossa lapsi ja nuori tarvitsee tukea ja tilaa. Sukupuolisensitiivisessä Työssämme pyrimme rohkaisemaan jokaista löytämään omat vahvuutensa ja voimavaransa, kuuntelemaan itseään ja olemaan rohkeasti sellainen kuin on. Samalla pyritään vahvistamaan yhdessä olemisen taitoja ja tarjotaan mahdollisuus olla osa yhteisöä.

Sukupuolisensitiivisessä työssä tunnistetaan poikien ja tyttöjen erilaiset kasvun ja kehityksen erityiskysymykset sekä tiedostetaan, että kasvun kipukohdat ovat pitkälti sukupuolisidonnaisia. Sukupuolisensitiivinen työ merkitsee oman sukupuolen nostamista esiin myönteisenä voimavarana. Samalla huomioidaan sukupuolien välisiä eroja niitä kuitenkaan arvottamatta.

Miksi tarvitsemme sukupuolisensitiivistä työtä?

Siksi, että sukupuoli on yksi keskeisimmistä sosiaalisista instituutioista, joihin ihminen liittyy jo lapsena. Sukupuoleen liittyvät odotukset, mallit ja rakenteet vaikuttavat merkittävästi kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen.

Tule Tutustumaan Tyttöjen Talolle

Jos haluat tulla tutustumaan Tyttöjen Talon toimintaan, ota yhteys johtaja Johanna Luomalaan puh. 045 877 6400. Häneltä voit tilata myös Tyttöjen Talon esitettä sähköpostitse: johanna.luomala@puijola.net

Seuraa pop in -tutustumisaikojamme verkkosivumme lukujärjestyksestä, Facebookista ja Instagramista.

Kulttuurisensitiivisyys huomioiden

Monikulttuurisuus johtaa helposti ajattelemaan, että kaikki maahanmuuttajat tai kansainvälisen taustan omaavat ihmiset ovat samanlaisia ja yhtenäinen ryhmä. Kuitenkin tämä samanlaisuus määrittyy suhteessa ”suomalaisuuteen”, joka otetaan usein itsestäänselvyytenä ja jätetään määrittelemättä. Kulttuurisensitiivisyys merkitsee herkkyyttä huomioida eri kulttuurien erityispiirteitä.

Kulttuurisensitiivisessä työssä nämä asiat tarkoittavat sen huomioimista, että kohderyhmä ei ole yhtenäinen ryhmä. Täytyy myös tunnistaa ja tunnustaa, että kulttuuri on paljon muutakin kuin etnisyyttä. Kulttuuri merkitsee erilaisia olemisen tapoja, joita määrittelevät muun muassa nuorisokulttuurit, ikä, sosioekonominen tausta, erilaiset elämäntavat, toimintakyky, seksuaalinen suuntautuminen tai yhteiskunnallinen osallistuminen. Näillä erilaisilla kulttuureilla saattaa olla erittäin merkittävä rooli nuoren identiteetin muotoutumisessa.

Tutkimuksia ja julkaisuja

Tuija Saresma, Leena-Maija Rossi & Tuula Juvonen (toim.)
Käsikirja sukupuoleen

Karoliina Ojanen, Heta Mulari & Sanna Aaltonen (toim.)
Entäs tytöt Johdatus tyttötutkimukseen

Veronika Honkasalo (2011). Tyttöjen kesken : monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo nuorisotyössä. Nuorisotutkimusseura.

Sukupuolten tasa-arvo neuvolan asiakastyössä (2016). Miten tukea vanhempia ja lapsia sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Sosiaali- ja terveysminiusteriö.

Karvinen Marita (2016). Opitaan yhdessä! Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus. Seta.

Pulkki, Pauliina (2016). Ihana Minä -työpajat : Tyttöjen voimaantumisen tukeminen luovan toiminnan kautta. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu. Sosiaaliala

Björk, Hanna-Leena (2015). Missä olet, Maryam? Monikulttuuristen tyttöjen tavoittaminen Tampereen Tyttöjen Talon toiminnan piiriin. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.

Kujala, Elina (2014). Sukupuolisensitiivinen vapaaehtoistoiminta Tyttöjen Taloilla. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.

Siljamäki, Katja (2013). Monikulttuurista tyttötyötä Turussa. Turun Tyttöjen Talon vaikutukset maahanmuuttajataustaisten kävijöiden elämään. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja järjestötyön koulutusohjelma.

Älä oleta – Normit nurin! Normikriittinen käsikirja yhdenvertaisuudesta, syrjinnän vastustamisesta ja vapaudesta olla oma itsensä. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Seta ry, Suomen Lukiolaisten Liitto SLL ry, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf.

Rahikka, Niina (2012). Aikuiseksi naiseksi kasvaminen myöhäismodernissa yhteiskunnassa. Haastattelututkimus Kuopion Tyttöjen Talon kävijöiden kokemuksista nyky-yhteiskunnassa kasvamisesta. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden laitos.

Sorell, Anni-Reetta (2012). Sankarittarien matka. Toiminnallisen pienryhmän mahdollisuudet vuorovaikutuksen rakentajana maahanmuuttaja- ja valtaväestön tyttöjen välillä. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.